Mahtava ekskursioelämys Tuhkolmassa

Lähtöportti Helsinki-Vantaalla

Maanantaiaamuna kello 6.20 saavuin Riihimäen asemarakennukseen ja siellä odottikin muu ryhmä innokkaana ja valmiina lähtöön. Junalla lähdettiin liikkeelle ja ensimmäinen vaihtomme oli Tikkurilassa jossa siirryimme Helsinki-Vantaalle vievään linja-autoon. Päästyämme lentokentälle, keräsimme kasaan myös muilla kyydeillä saapuneet luokkatoverit ja samalla teimme jokainen lähtöselvityksen itsepalveluautomaateissa. Saatuamme liput siirryimme omaa tahtia turvatarkastuksen läpi lähtöportille kunkin tehtyä omat asiointinsa lentokentän puodeissa. Lento oli hieman myöhässä mutta lopulta päästiin mukavasti matkaan.

Metrotunnelin lippuportit Tukholmassa

Tunnin lennon jälkeen siirtymä lentokoneesta terminaalin ulkopuolelle sujui yllättävän nopeasti joten pääsimme taittamaan matkaa aikataulusta edellä. Jaoimme joukkoliikenteen 72 tunnin matkaliput kaikille jotka mahdollistivat helpon kulkemisen ympäri Tukholmaa. Matkanteko lentokentältä aloitettiin linja-autolla josta vaihdoimme nopealla siirtymisellä junaan joka vei meidät Tukholman T-Centraleniin. Vastaava reittiryhmä johdatti meidät libanonilaisen ravintolan kautta majapaikkaamme Best Hostel Cityyn ja sieltä edelleen tunnelbanalla Slussenille jossa tapasimme yhteistyökoulun opiskelijoita. Tervehtimisen jälkeen oli vuorossa Slussenilla kaupungin toimistolla mielenkiintoinen esitelmä Slussenin menneestä, nykyisestä ja tulevaisuuden tilasta. Tulevaisuuden muutokset ovat melko massiiviset joten mahtavaa nähdä miltä Slussenilla näyttää muutaman vuoden päästä. Esityksen jälkeen jakauduimme pienempiin ryhmiin ja saimme omaan ryhmäämme yhteistyöopiskelijan joka kertoi omasta taustastaan sekä antoi vinkkejä kaupungin nähtävyyksien ja ruokapaikkojen suhteen. Tapaamisen jälkeen saimme loppuillan vapaaksi joten oli reilusti aikaa tutustua Tukholmaan ja saamamme vinkkeihin ihan käytännössä.

Nästa Slussen

Tiistaina saimme nukkua hyvin rankan matkapäivän jälkeen ja lähdimme vasta kymmeneltä eteenpäin majapaikastamme. Siirrymme joukkoliikennemessuille metron ja junan avulla. Päivä oli varattu kokonaan messuja varten joten ei ollut pelkoa että aika loppuisi kesken. Hajauduimme taas kukin omiin porukoihimme ja katosimme messuhalliin. Aloitimme kierroksen linja-autopuolelta jossa oli näytillä toistakymmentä linja-autoa. Kiertelimme ne läpi ja analysoimme jokaisen bussin sopivuuden joukkoliikenteeseen ja muutenkin käytännöllisyyden ja mukavuuden. Ruotsalainen messukulttuuri oudoksutti aluksi mutta kun saimme ilmaisen aterian nenän eteen, alkoi kulttuuria ymmärtää.

Syötyämme oli vuorossa kojujen kiertely joissa oli esillä lippu- ja seurantajärjestelmiä sekä muita informaatio- ja helppokäyttöisyysjärjestelmiä. Saimme tietää enemmän ja vähemmän uutta ulkoimaisilta esittelijöiltä mutta lopulta törmäsimme myös suomalaiseen esittelijään jolta olikin mahdollista kysyä tarkkojakin kysymyksiä. Kyseessä oli Init-niminen yritys Saksasta jota meille esitteli Jussi Laakso. Heidän yrityksensä tuottaa kaikennäköisiä tietotekniikan palveluita ja laitteistoa liikenteen käyttöön. Konkreettisessa esittelyssä oli Turun joukkoliikenteeseen tehty laitteisto- ja käyttöjärjestelmäpäivitys jossa uusiin busseihin oli asennettu heidän laitteensa. Laitteet mahdollistivat laajemman liikennöintialueen ja täsmällisemmät liikennöintiajat sekä monipuolisemmat lippupalvelut. Pienen kierroksen jälkeen päätimme lähteä taas tutustumaan Tukholman keskustaan sillä saimme jälleen illan vapaaksi. 

Tukholman tekniikkakonttori

Keskiviikkoaamuna lähdimme aikaisin puoli yhdeksältä kohti Tukholman tekniikankonttorille jossa meille kerrottiin Tukholman nykyisestä ja tulevasta liikennesuunnittelusta ja maankäytöstä. Mielenkiintoisen esityksen jälkeen saimme käydä kukin haluamassaan ruokapaikassa aterioimassa ennen siirtymistä GlashusEttiin, Hammarby Sjöstadiin. Esittelija kertoi kaupunginosan tulevaisuudesta ja veden hyödyntämisestä joka johtaa kaupunkia ekologisemmaksi. 

Laivalle pääsimme linja-autokyydillä ja koska olimme ajoissa laivassa, pääsimme nopeasti meille varattuun konferenssitilaan purkamaan ekskursiotamme sanoin ja kuvin. Samalla meille kävi esittäytymässä myös Suomen Tilausajokuljettajat jotka kertoivat näkemyksensä kaupunkisuunnittelun hankaluuksista linja-auton ratin takaa. Saimme nähdä konkreettisia kohtia jotka muita liikenteenkäyttäjiä palvellessaan vaikeuttaa linja-autojen kulkemista kaupungissa. 

Ekskursion viimeinen etappi odotti torstaiaamuna kun lähdimme raitiovaunulla Katajanokan satamasta kohti rautatieasemaa. Täyteen lastattun raitiovaunun takaoven hajottua sai hieman jännittää pääseekö takaosasta raivattua tiensä ihmisjoukon läpi toiselle ovelle pysäkin kohdalla mutta kaikki meni lopulta hyvin. Rautatieasemalla kohtasimme taas seuraavan vaikeuden kun opettajamme Rami ei tahtonut saada junalippuja ryhmällemme jolloin kotiinpaluu venähti melkein tunnilla. Lopulta pääsimme reissusta väsyneinä jatkamaan matkaa kohti Riihimäkeä. 

Ekskursio oli erittäin positiivinen ja mielenkiintoinen kokemus joka lisäsi näkökulmiani liikennettä kohtaan ja sain Tuhkolman liikenteestä vertailukohteen muiden kaupunkien vastaaviin. Ekskursiolla myös
tutustui entistä paremmin luokkatovereihin ja opettajiin joita haluankin kiittää onnistuneesta matkasta!

Karri Karjalainen

Slussen nyt ja tulevaisuudessa

Mikä Slussen? 

Kuvassa Slussenin siltoja Katarinahisseniltä kuvattuna.
Vasemmalta alkaen rautatiesilta, vanhan kaupungin ohitustie
joka johtaa ydinkeskustaan ja metrosilta.

Kuvassa Katarinahissen, itse hissi oli korjauksessa mutta ylös
sillalle pääsi takakautta.

Tukholman ekskursiolla vierailimme monissa eri kohteissa, joista yksi oli Tukholman ydinkeskustassa sijaitseva Slussen. Tukholmahan on rakennettu 14 saaren päälle, joten kaupungissa on monia siltoja jotka yhdistävät saaret toisiinsa. Slussen on yksi niistä, ja se yhdistää Tukholman vanhan kaupungin eli Stadsholmenin saaren, sekä Södermalmin saaren. Kävimme luokan kanssa heti ensimmäisenä päivänä vierailulla Tukholman kaupungin uutta Slussenia esittelevässä infopisteessä, jossa oli mm. pienoismalleja ja videoesityksiä uudesta Slussenista. Meille pidettiin myös esitelmä uudesta Slussenista ruotsiksi. Hyvän kuvan nyky-Slussenista sai, kun meni läheisen Katarinahissenin (kuvassa) huipulle, josta oli myös hieno näköäla koko Tukholman keskustan ylle. Sieltä näki hyvin, että Slussen ei oikeastaan ole vain yksi silta, vaan se käsittää metrosillan, rautatiesillan, sekä kaksi siltaa tie- ja kevytliikennettä varten. Lisäksi pääsillan alla oleva sulutettu vesiliikenneväylä kuuluu Slusseniin, josta itse nimikin tulee (sluss eli sulku).

Slussenin liikenteellinen merkitys 
 

Slussenin rautatieasema, etualalla paikallisjuna Saltsjöbanan
päätepysäkillään. Metrolaiturit sijaitsevat alemmilla kerroksilla.

Joukkoliikennettä Slussenilla.

Liikenteellisesti Slussen on yksi merkittävimmistä paikoista Tukholmassa, sillä se on ainut reitti, jota pitkin tieliikenne voi kulkea Tukholman eteläosista suoraan kaupungin ydinkeskustaan. Tieliikenne Slussenilla on suurta, pelkästään henkilöautoja kulkee n. 30 000 kappaletta päivässä, vaikka ruuhkamaksu verottaakin niiden määrää. Joukkoliikennettä liikkuu myös Slussenin ympäristössä paljon, esimerkiksi linja-autot kuljettavat Slussenin kautta päivittäin 60 000 matkustajaa. Slussenin metro- ja rautatieasema on myös tärkeä raideliikenteen solmukohta, sillä metron kaksi eri linjaa (punainen ja vihreä) yhdistyvät Slussenin asemalla. Myös linja-autoterminaali sijaitsee aseman välittömässä läheisyydessä. Asema toimii lisäksi pääteasemana paikallisjuna Saltsjöbananille, joka kuljettaa ihmisiä Tukholman ja sen itäisten esikaupunkialueiden välillä. Tukholman joukkoliikennejärjestelmään kuuluva Djurgårdenin lautta kulkee myös Slussenin ja Djurgårdenin välillä.

Slussenin historiaa

Kuvassa näkyy hyvin vuonna 1935 rakennetun
Slussenin neliapilarakenne.

Ensimmäinen Slussen (eli sulku) rakennettiin v. 1642 helpottamaan merenkulkua ja kaupankäyntiä Mälarinlaakson alueelle, sillä Mälarinjärven ja Itämeren välinen korkeusero vaikeutti vesiliikennettä. Alue tarkoittaa Tukholman länsipuolella sijaitsevan Mälarinjärven rannikkoseutuja. Vesiliikenne Mälarinlaaksoon kulki siis nykyisen Tukholman kaupungin lävitse. Reilun 100 vuoden jälkeen Slussen kaipasi taas muutoksia, sillä se kävi liian pieneksi ja kaipasi korjausta. Toinen sulku rakennettiin ja väylää suurennettiin, jotta ajan myötä kasvaneet laivat mahtuisivat kulkemaan Slussenin läpi. Kolmannen kerran rakennustyöt käynnistyivät jälleen Slussenilla 1800-luvun puolivälissä, sillä uudet höyrylaivat eivät enää mahtuneet kulkemaan suluista. Nykyinen, eli 4. Slussen valmistui vuonna 1935. Sitä kutsutaan Karl Johanslusseniksi, joka rakennettiin koska Tukholman kasvanut väkiluku alkoi aiheuttaa ongelmia maaliikenteen solmukohdissa. Slussen oli silloin ainoa reitti eteläisen ja pohjoisen Tukholman välillä, joten se ruuhkautui helposti. Slussenia rakennettiin siis ensimmäistä kertaa maaliikenteen ehdoilla.

Remontin tarpeessa oleva Slussenin pääsilta.

Slussenin nykytila
 

Joka päivä Slussenin kautta kulkee n. 400 000 ihmistä, joka on johtanut siihen, että Slussen on paikoitellen todella huonossa kunnossa. Suuria ongelmia aiheuttavat mm. perustusten huono kunto, betonin rapautuminen, sekä raudoitusten ruostuminen. Esimerkiksi osa Slussenista on suljettu jo sen heikon kunnon takia. Valmiiksi huono tilanne pahenee päivä päivältä, sillä Tukholman läänin alueelle muuttaa joka vuosi 40 000 ihmistä lisää. Slussen on jo niin huonossa kunnossa, että on järkevämpää purkaa se ja rakentaa uusi Slussen.

Tulevaisuuden Slussen 
 

Pienoismalli uudesta Slussenista. Kuvassa näkyy hyvin uuden vesiväylän
rakenne, ja sen yhteyteen sekä pääsillan alle rakennettavat uudet
kevyen liikenteen väylät ja julkiset alueet.

Uusi Slussen tulee suunnitelmien mukaan olemaan viihtyisä tapaamispaikka ja liikenteen solmukohta, jossa liikenne tulee sujumaan joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ehdoilla. Suunnitelmien mukaan henkilöautoliikenne Slussenilla tulee pysymään vuonna 2030 yhtä suurena mitä se on tänä päivänä, joten liikenteen lisätilan tarve ei ole kovin suuri.

Slussenin alueelle kaavaillaan lisäksi uusia rakennuksia ja maanalaista liiketilaa, joihin sijoittuisi esim. ravintoloita, kahviloita ja kulttuuripalveluja, jotka palvelisivat alueen läpi matkaavia. Uusia kevyen liikenteen siltoja tullaan rakentamaan, uusi tunneli tieliikennettä varten rakennetaan maan alle ja uuden bussiterminaalin rakentamista suunnitellaan. Terminaali tulisi palvelemaan Tukholman itäisille esikaupunkialueille kulkevia busseja, ja tekisi siten Slussenista entistä suuremman liikenteen solmukohdan. On kaavailtu, että Slussenista tulisi Ruotsin toisiksi suurin joukkoliikenteen solmukohta heti Tukholman T-Centralenin jälkeen.
 

Keskellä kuvaa olevan Slussenin metrosillan vasemmalle
puolelle rakennetaan uusi kevyen liikenteen silta.

Uudella Slussenilla tulee myös olemaan suuri vaikutus koko Mälarinlaakson alueelle, sillä sen avulla pystytään paremmin hallitsemaan Mälarinjärven vedenpinnan korkeutta ja sitä kautta estämään mahdollisia tulvia. Lisäksi uuden Slussenin myötä voidaan entistä suurempi osa Tukholman juomavedestä pumpata sen kautta. Uuden vesiväylän myötä myös vesiliikenteen sujuvuus paranee. Uuden Slussenin rakentaminen tehdään kahdessa osassa, jotta liikenne voisi kulkea Slussenin läpi myös rakennustöiden aikana. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu 2018 ja toinen rakennusvaihe vuonna 2021.

Sami Suninen