Yksityiskohtia messuilta ja Tukholman liikenteestä

Joukkoliikenne-ekskursiolla Tukholmassa pääsimme tutustumaan kaupungin joukkoliikenteeseen monestakin näkökulmasta. Matkustimme käytännössä kaikilla joukkoliikennevälineillä, eli junalla, metrolla, ratikalla ja bussilla. Kaikki välineet olivat luultavasti enintään kolme vuotta vanhoja, ja kaikkialla vallitsi jopa silmiinpistävä siisteys.

Junat olivat suomalaisista vastineista poiketen täysin läpikuljettavia ohjaamosta ohjaamoon. Junat olivat hiljaisia ja viihtyisiä.








Asemat olivat helppokulkuisia ja jokainen asema on yksilöity erilaisilla sisustuselementeillä. Tässä tapauksessa aseman katossa olevilla neon valoilla, jotka eivät syystä tai kahdesta olleet toiminnassa. Vaihtoyhteydet eivät varsinaisesti odottaneet toisiaan, mutta vuorovälin ollessa tarpeeksi tiheä se on tarpeetonta.

 Tukholmassa kaikki linja-autot kulkivat bioenergialla. Osa kävi biokaasulla, osa bioetanolilla ja osa biodieselillä. Yksikään bussi ei kulkenut tavallisella dieselillä, mikä on mielestäni erittäin hyvä asia. Ihmettelen vain, miksi biopolttoaineiden käyttö ei ole yleistynyt Suomessa. Voitaisiinko verotuksella auttaa asiaa?

Jokaisella bussipysäkillä oli hyvät pysäköintimahdollisuudet verrattain suurelle määrälle polkupyöriä. Tukholmassa pyöräliikenne on erotettu jalankulkuväylistä, ja niille on varattu kaistatilaa ajoradan puolelta. En ole Ruotsalaisen liikennekulttuurin asiantuntija, mutta mielestäni Suomalainen tapa sulauttaa jalankulku ja pyöräily on
liikenneturvallisuuden kannalta parempi.

Näkövammaiset on huomioitu Tukholman asemilla hyvin. Kaikilla laitureilla oli joko kuvan mukaiset betonista tehdyt uritukset, tai vaihtoehtoisesti messinkiset kohokuvioinnit. Messinkisillä kohokuvioilla oli myös piirretty kävelyreitit maahan porteille ja laitureille.

Tätä kuvaa katsoessa tulee mieleen, että miksi ihmeessä tätä ei ole aiemmin keksitty? Bussin pystytolpissa pistorasiat, jotka tarjoavat viiden voltin tasavirtaa USB pistokkeen kautta. Käytännössä kaikki modernit älypuhelimet ja tabletit käyttävät latausjohdoissaan kyseistä standardia. Latausvirta ei motikasta selvinnyt, mutta jos se olisi vaikka kaksi ampeeria, riittäisi jo viiden minuutin lataus pelastamaan jonkun päivän. Mielestäni nämä pitäisi ehdottomasti saada vakiovarusteiksi kaikkiin joukkoliikennevälineisiin.

Tältä pitäisi jokaisen joukkoliikennevälineen infotaulu näyttää. Taulusta selviää yhdellä vilkaisulla määränpää, seuraavat pysäkit, kello ja mikä parasta, ajoneuvon sijainti kartalla. Tämä ominaisuus olisi meidänkin matkantekoa helpottanut vieraassa ympäristössä.